Mielipide



Positiivisia yhteydenottoja

Olemme jo aikaisemmin nähneet positiivisia trendejä mm. seudulle suuntautuvien investointien määrässä ja työpaikkojen kehityksessä. Koronan myötä seudulla toimivat yritykset panostavat myös entistä enemmän oman toimintansa kehittämiseen tulevaisuutta ajatellen.

Cursor on viimeisten viikkojen aikana aktiivisesti ollut yli 1500 yritykseen yhteydessä, ja tarjonnut konkreettista apua ja tukea koronakriisiin liittyen. Näiden yhteydenpitojen yhteydessä on ilmennyt, että hätä koronakriisistä johtuen on erittäin suuri. Samalla kun valtio on tehnyt tukipäätöksiä jämäkästi ja nopeasti, tarvitaan lisää toimenpiteitä työpaikkojen säilyttämiseksi kun tilanne kehittyy ja tietoa kertyy.

Mutta keskusteluissa yritysten kanssa paistaa myös läpi, että usko tulevaisuuteen on lujaa ja tahto kehittää omaa toimintaa on kovaa. Tästä kertoo erialisten tukihakemusten kasvava määrä. Business Finlandin ja ELY-keskusten tähän asti myönnetyt korona-tuethan käytetään nimenomaan liiketoiminnan kehittämiseen, eikä yrityksen operatiivisten kustannusten kattamiseen. Näin ollen, tukien varsinainen tavoite on sekä pelastaa työpaikkoja kriisin aikana, että luoda uusia työpaikkoja kriisin jälkeen. Ja tämä jos mikään tukee koko seutua, sen elinvoimaa ja sen asukkaita. Keskusteluissa tuista, niiden kohdentamisesta ja niiden oikeudenmukaisuudesta tämä valitettavan usein unohtuu.

Tukekaamme jokainen meistä paikallista yrittäjää omalla tavallamme; se jos mikään on pitkällä tähtäimellä kuin laittaisi rahaa pankkiin.

David Lindström

Toimitusjohtaja

Cursor Oy




Operatiivinen johtaminen

Perinteisen sodankäynnin kolme kovaa ovat tiedustelu, harhautus ja yllätys. Ne ovat syklisiä, tilanteen kehitystä seuraavia ja ennakoivia elementtejä. Ne etsivät ja hyödyntävät toimintamahdollisuuksia laaja-alaisesti. Sodankäynti koronaa vastaan poikkeaa tästä siten, että CIVIC-19 ei nykytiedon mukaan ole harhautettavissa eikä ainakaan yllätettävissä. Siksi koronasodan kolme kovaa ovat tiedustelu, väistäminen ja torjuminen. 

Koronan kohdalla syklisyys tarkoittaa pandemian uusiutumista ehkä muuttuneissa muodoissa. Uhkapilvessä piileksii myös aivan muunlaisia seuraamuksia. Niitä voivat sairauksien lisäksi olla psyykkiset, sosiaaliset, taloudelliset ja eettiset vääristymät ja väärinkäytökset. Sutta paetessa voi joutua karhun kynsiin. Apokalyptiset ratsastajat rutto, sota, nälkä ja kuolema eivät ratsasta yksin. Niiden samanaikaiset ja perättäiset yhteisvaikutukset ovat suurempia, kuin niitten summa. 

Tiedustelu tapahtuu ennen toimivaltaisen päättäjän yksittäisiä päätöksiä. Tiedustelutiedot ja painotukset saatuaan päättäjät muodostavat oman tilannekuvansa ja tekevät siihen perustuvat päätöksensä täydellä asemavastuulla. Päätöksiä tehdään lyhyille, keskipitkille ja pitkille aikaväleille. Ne ovat tavoitteellisia, mutta voivat sisältää myös toimenpiteitä. Toiminta-ajatukset, missiot ja visiot edustavat näkemystasoa. Taustalla vaikuttaa arvopohja. 

Päätöksiä seuraavat toimenpiteet toteutetaan operatiivisella toiminnalla päätöksentekosyklejä vastaavasti. Vuorovaikutus tässä kentässä ja sen ulkopuolelle on monipuolista. Tarvitaan rohkeutta ja aloitteellisuutta. Toimivaltojen ja vastuiden on kuitenkin oltava selviä. Tämä korostuu tilannevalmiutta vaativissa kriittisissä tilanteissa, kun aika on vähissä. Operatiivisilla toimijoilla on oltava oma erityinen osaamisensa. Tätä odotetaan virkamieskunnalta. Jos tämä ei toimi, on järjestelmä kelvoton. 

Usein tarvitaan varsinaista organisaatiota tukevaa toimintaa. Se on luontevaa, jos kyse on virkamieskaaderia auttavasta toiminnasta esimerkiksi suosittelutasolla. Se on luontevaa myös, jos kyse on kokonaistoiminnasta selvästi erottuvasta erillistehtävästä. Jos projektiryhmälle tai muulle ulkopuoliselle taholle osoitetaan kokonaistoimintaa koskevia operatiivisia tehtäviä ja valtuuksia, muuttuu järjestelmä kuin järjestelmä rykelmäksi. 

Pertti Huhtanen
Kotka

21.5.2020





Lenin ja patsaskeskustelu


Leninin ansiot Suomen itsenäistymisessä ovat kiistattomia, mutta vahvasti miinusmerkkisiä. Tässäkin keskustelussa olisi tunnettava omat arvonsa, kunnioitettava niitä ja arvostettava muita. Leninin toiminta 1917-18 perustui ajatusmalliin, jonka mukaan maailmanvallankumouksen myötä itsenäiset valtiot liittyvät riemumielin bolshevistiseen ihanneyhteisöön. Piti itsenäistyä, että voi liittyä. Ja piti siis tunnustaa.

Svinhufvudin itsenäisyyssenaatille Leninin hallinnon tunnustukset olivat tietenkin tärkeitä. Ranska, Ruotsi ja Saksa antoivat tunnustuksensa heti jälkimmäisenä, virallisena tunnustuspäivänä 4.1.1918. Ennakoitiinko siinä ehkä toimintaa reaaliajassa! Kolmen vuoden aikana saaduista tunnustuksista valtaosa tehtiin täysin riippumatta Leninin petolliseksi osoittautuvasta tunnustuksesta.

Esimerkiksi Englanti aloitti joulukuussa 1918 sotatoimet Neuvosto-Venäjää vastaan mm Viron vapaussodan tukemiseksi. Tämä Leninin hallintoa vastaan sotaa käyvä maa tunnusti Suomen itsenäisyyden 6.5.1919, mutta tuskin vihollisensa innoittamana. Brittien sota Neuvosto-Venäjää vastaan jatkui vuoden 1919 loppuun mm Suomen Koivistolta. Nollaa Leninille.

Lenin alkoi tukea provosoimaansa punakapinaa Suomessa heti sen puhjettua 27.1.1918. Leninin hallinto teki 1.3.1918 Suomen kansanvaltuuskunnan kanssa sopimuksen, jossa se luovutti itsenäiseksi tunnustamansa Suomen valtioalueen ja omaisuuden Suomen Sosialistiselle Työväentasavallalle, siis kapinallisille. Jättimiinusta Leninille.

Seuraavana yönä aateveljet tekivät keskinäisen rauhansopimuksen. Suomen punakapinaa johtanut kansanvaltuuskunta pakeni huhtikuussa 1918 tukialueelleen Neuvosto-Venäjälle ja jatkoi sieltä kapinahankkeitaan. Suomi ja Neuvosto-Venäjä tekivät rauhan Tartossa 1920. Punakapinallisia ei sielläkään näkynyt rauhaa tekemässä. Jättimiinusta Leninin aateveljille. 

Saamme viitteitä Leninin tulevaisuussuunnitelmista vaikkapa proletariaatin diktatuurin ja valtiojohtoisen joukkoterrorin kautta. Leninin perusti heti 1917 salaisen poliisi Tshekan. Tämä bolshevikkien ’rautainen käsivarsi’, toimi lain yläpuolella. Sillä oli rajattomat pidätys-, kuulustelu- ja rankaisuoikeudet. Jättimiinusta Leninille. 

Lenin kirjoitti omin käsin sähkeen Penzan kommunisteille: ’Hirttäkää (ja huolehtikaa siitä, että hirttäminen tapahtuu täysin kansan nähden) vähintään sata tunnettua kulakkia, rikasta ihmistä, verenimijää…Hankkikaa tähän todella kovaa väkeä.’ Näitä Lenin-sedän tappokäskyjä löytyy satoja, ellei tuhansia. Jättimiinusta Leninille.

Kyse on siitä, edustaako patsas kansakuntamme arvoja? Vai onko se varoitusmerkki? Ei koskaan enää! Venäjällä juhlitaan kahdeksas syyskuuta Kulikovon voittoa tataareista 1380. Se on heille tärkeä päivä. Siellä juhlitaan toukokuun yhdeksättä Voiton päivänä. Länsidemokratioissa se on Eurooppa-päivä. Kiinassa lohikäärme on jumalallinen symboli ja sen rinnalla elää vahva Mao-kultti. 

Patsaan tulo Kotkaan oli kommunistien taitava välistäveto. Se oli poliittisen alennustilan aikaa. Entä nyt! Houkutteleeko patsas tänne esimerkiksi liiketoimintoja muualta kuin ehkä Pohjois-Koreasta? Ai, mutta Kiinaanhan tuota kai voisi markkinoida! Entä saisiko Leninistä Kotkaan oikein vetovoimatekijän? Tampereen Lenin-museo on sellainen.

Nyt Kotkassa on Lenin. Tallinnassa on vapaudenpatsas. Helsingissä Mannerheim. Jos nyt tulisi täystuho, löytäisivät tulevat arkeologit Kotkansaaresta kaksi henkilöpatsasta, Popovin ja Leninin, tiedemiehen ja historiamonsterin. Kappas vaan! Täältähän löytyy keisarillis-bolshevistinen kaupunki. Kiistatontahan tämä kaikki taitaa olla. Mutta missä joukoissa siis marssimme? Mitä lippuja kannamme? 

Pertti Huhtanen
Kotka

Metsäteollisuusmuistojen keruu

Viime vuonna käynnistynyt Kymenlaakson museoiden yhteinen muistojenkeruuprojekti jatkuu metsäteollisuusteemalla.

Muistoja kerätään pääasiassa Internetissä 1.9.2020 avautuneella kyselyllä, joka on avoinna 31.10.2020 asti osoitteessa www.kerromeille.net.

"Palvelin yhtiötä 50 vuotta ja isäni 53 vuotta. Sitten olin vielä tuuraamassa kahtena kesänä yövahtina."

-          Markus, s. 1892

Kymenlaakso on ollut ja on yhä vahva metsäteollisuuden keskus. Internetissä 1.9.2020 avautuvalla Kerro meille! -kyselyllä kerätään muistoja työstä ja vapaa-ajasta kymenlaaksolaisten tehtaiden varjossa. Muistot voivat olla miltä vuosikymmeneltä ja mistäpäin Kymenlaaksoa tahansa. Ne voivat liittyä jo toimintansa lopettaneisiin tai yhä toimiviin tehtaisiin ja sahoihin. Kysely ennakoi maakunnan metsäteollisuuden 150-vuotisjuhlavuotta, jota vietetään vuonna 2022.

Kymintehdas, Gutzeit, Tampella, Summa, UPM, Kotkamills, Myllykoski, Sunila, Verla, Stora Enso, Ristiniemi, Pitkäkoski... Näihin ja lukuisiin muihin alan yrityksiin ja sahoihin liittyy pala suomalaista ja kymenlaaksolaista historiaa. Olethan mukana sen tallentamisessa!

Kerro meille! on kymenlaaksolaisten museoiden yhteinen hanke, jossa vuosittain vaihtuvalla teemalla kerätään muistitietoa Kymenlaaksosta. Metsäteollisuuskyselyssä ovat mukana Kymenlaakson museo, Poikilo-museot, Haminan kaupungin museot, Miehikkälän museotoimi, Verlan tehdasmuseo ja Ankkapurhan teollisuusmuseo. Kyselyyn tulleet vastaukset tallennetaan museoiden kokoelmiin ja niitä käytetään mm. näyttely- ja tutkimusaineistona. Otteita muistoista voidaan myös julkaista some-kanavilla.  

Vuonna 2019 Kerro meille! -hankkeessa kerättiin nuoruusmuistoja, ja keräyksen satoa tulee kuluvan syksyn aikana esille Kymenlaakson museoon. Tänä vuonna kerätään siis metsäteollisuusmuistoja, ja ensi vuonna vuorossa ovat muiden teollisuuden alojen parissa toimineet.

Lisätietoja: Kymenlaakson museo, intendentti Marja Salmijärvi, puh. 040 350 6367, marja.salmijarvi@kotka.fi

***

Muiden osallistujamuseoiden yhteystiedot:

Poikilo-museot: museonjohtaja Anu Kasnio, puh. 020 615 8317, anu.kasnio@kouvola.fi

Haminan kaupungin museot: tapahtumatuotantopäällikkö Paula Kouki, puh. 040 746 4220 paula.kouki@hamina.fi

Miehikkälän museotoimi: museotutkija Armi Oinonen, puh.  040 752 7770, armi.oinonen@miehikkala.fi

Verlan tehdasmuseo: museoamanuenssi Jaana Rannanpää, puh. 020 415 2202, jaana.rannanpaa@upm.com

Ankkapurhan teollisuusmuseo: museonhoitaja Hanna Myllyntausta, puh. 040 716 6680, hanna.myllyntausta@storaenso.com

Kotkan Yrittäjät kannattaa Itäistä rantarataa

Liikenne- ja viestintäministeriö on ilmoittanut jatkavansa Itäisen suunnan raideyhteyden

hankeyhtiöneuvotteluja Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta. Yrittäjät suunnitellun rantaradan varrella sen sijaan ovat kautta linjan kannattaneet vaihtoehtoa Itäisestä rantaradasta, Porvoon, Loviisan, Kotkan ja Luumäen kautta. Hallituksessa tätä päätöstä tai ilmoitusta ei ole käsitelty ja se tuli yllätyksenä - usealle ministerillekin.

Itärata on jo olemassa. Miljardi-investoinnin tekeminen muutaman minuutin ajansäästön vuoksi Kouvolaan tai Kuopioon olisi vastuutonta varojen käyttöä tässä taloudellisessa tilanteessa. Liikennepoliittisesti raideyhteys itään on tärkeä ja hallituksen tulee tehdä lopullinen päätös, ei yksittäisen ministeriön, eikä varsinkaan puutteellisten tai virheellisten tietojen pohjalta. 

Itäinen rantarata tukisi koko alueen ympäristökehitystä, vientiteollisuutta, satamia, transitoliikennettä ja matkailua sekä monipaikkaista työskentelyä ja asukkaiden liikkumista. Se olisi myös tärkeä osa Suomen raideverkoston laajenemista uusille alueille, josta sekä ihmiset, yritykset että ympäristö ja maamme ulkomaankauppa hyötyisivät.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa olisi käsityksemme mukaan äärimmäisen tärkeätä panostaa pitkäjänteisesti ja vahvistaa täten merkittävästi kaakkoisen alueen kehittymistä. 


Kotkan Yrittäjät

Johan Bardy            Raimo Pippola

puheenjohtaja        varapuheenjohtaja

.

Monta sotaa, yksi rauha


Satavuotias Tarton rauhansopimus 14.10.1920 oli itsenäisen Suomen ensimmäinen rauha. Sopimustekstin johdanto-osassa todetaan, että Suomi julistautui 1917 itsenäiseksi, että Venäjä on sen tunnustanut ja että haluten lopettaa sittemmin syntyneen sodan Suomi ja Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan hallitus ovat päättäneet tehdä tätä tarkoittavan sopimuksen. Mutta minkä sodan Tarton rauha lopetti? 

Syksyllä 1917 Suomessa alkoivat lakkolevottomuudet, murhatyöt ja satunnaiset yhteenotot valkoisten ja punaisten välillä. Helsingissä alkoi 27.1.1918 vallankumous maan laillista hallitusta vastaan. Samana päivänä alkoivat hallituksen joukot Pohjanmaalla riisua aseista venäläisiä varuskuntia maan järjestysvallan saamiseksi omiin käsiin. Se oli kahden maan armeijoiden välinen sotatapahtuma ja sotana vapaussotaa. 

Näin alkaneet sotatoimet kietoutuivat sittemmin sisällissodaksi järkyttävine lieveilmiöineen. Sotatoimet Suomessa päättyivät hallituksen joukkojen voittoon ja epäonniseksi punakapinaksi kuihtuneen vallankumousyrityksen tappioon. Voittoa juhlittiin Helsingissä 16.5. mittavalla paraatilla. Sotatoimet jatkuivat kuitenkin vielä heimosotina, Viron vapaussotana ja Brittien sotana Neuvosto-Venäjää vastaan itäisellä Suomenlahdella. 

Punakapina puolestaan jatkui Neuvosto-Venäjältä vihapropagandana, Pietarin suomalaisena upseerikouluna ja SKP:n 3.9. kannanotolla: ’Suomalaisetkin kommunistit lähtevät ilolla tuleen, tahtovat olla hyökkäyksessä mukana, kun kapitalismin linnat otetaan ja maan tasalle hajotetaan.’ - Pohjanmaalla aloitettu vapaussota lienee ainoa, jonka voidaan katsoa vastaavan Tarton rauhansopimuksen tarkoittamaa ’sittemmin syntynyttä sotaa’. 

Pertti Huhtanen
Kotka 

 

Kymenlaakso tarvitsee nyt uusia ideoita

Korona-aika rajoittaa tekemistä. Voit unelmoida mutta sen sijaan että unelmoit, voit myös innovoida. Kannattaakin aloittaa heti! Kun korona joskus loppuu, uusille ideoille on käyttöä! Kymenlaakson innovaatioverkoston käynnissä oleva Ideakymi-ideakilpailu tarjoaa 15.11.2020 saakka valmiin väylän siihen – hyvien palkintojen kera. Herätetään ideoimalla toivo paremmasta tulevaisuudesta!

Etelä- ja Pohjois-Kymenlaakso kiistelevät monista asioista, viimeksi ratalinjojen linjauksesta. Monesta voi tätä taustaa vasten tuntua yllätykselliseltä, että samaan aikaan keskeiset innovaatiotoiminnan edistäjät ovat muodostaneet yhteisen Kymenlaakson innovaatioverkoston tukemaan keksijöitä, yrittäjiä ja muita kehittäjiä. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 11 organisaatiota ja sen keskeisinä tehtävinä on edistää Kymenlaakson innovaatiotoimintaa, kehittää innovaa-tioneuvontaa, tarjota innovaatiopalveluja, järjestää ideakilpailuja ja inno-vaatioseminaareja ja välittää innovaatiorahoitusta ja -koulutusta. 

Verkostoon kuuluvat tällä hetkellä kehittämisyhtiöt Cursor Oy ja Kouvola Innovation Oy, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja TE-toimisto, Kaakkois-Suomen ammatti-korkeakoulu XAMK, Aikuiskoulutus Taitaja, Kotkan-Haminan seudun koulutus-kuntayhtymä Ekami, Kouvolan seudun ammattiopisto, Kymen Innovaatioyhdistys ry, Kymen Yrittäjät ry ja Keksintösäätiö.

Elinkeinoministeriön/Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen ja Keksintösäätiön myötävaikutuksella maakuntamme on nyt myös pilottimaakunta malliksi muualle Suomeen innovaatiotoiminnan järjestämisessä. Koronan jälkeinen Suomi ja sen maakunnat nousevat innovaatioilla ja keksinnöillä!

Ohjeet osallistumisesta kilpailuun löytyvät edellä mainittujen organisaatioiden verkkosivuilta. 


Markku Merovuo, Kymen Innovaatioyhdistyksen puheenjohtaja, Ideakymi-kilpailun arviointiraadin puheenjohtaja, Etelä-Kymenlaakso

Markku Saari
Kymen Innovaatioyhdistyksen varapuheenjohtaja, Ideakymi-kilpailun arviointiraadin jäsen, Pohjois-Kymenlaakso

   

Lämmin kiitos antoisasta yhteistyöstä! Rauhaisaa hyvän mielen joulujuhlaa ja onnellista vuotta 2021! Teatteriryhmä Kimara ry


Joulu, se on kuusenneulasten 
ja sammuvien kynttilöiden tuoksua 
ja hiljaista, onnellisen säikähdyttävää rakkautta 

ja lahjoja 
ja unta, jossa kasvoja hipovat enkelin siivet. 

Me katselemme valaistuja ikkunoita 
ja laskemme kynttilöiden pieniä liekkejä ja avaamme hitaasti 
kirjoja jotka joskus luetaan ja unohdetaan. 

Ja jossain ajatusten keskellä 
nukkuu lapsi 
joka kantaa kaikkien unelmien kohtaloa 
pienissä käsissään 
ja lempeitten juhtien huuruinen hengitys lämmittää häntä 
pimeässä. 

                                   (Mika Waltari)