Hyvää virtaa Kyminsuun farssissa

7.11.2020

Karhulan Työväennäyttämöllä ensi-illassa Kunnon komedia.



Karhula

Hannu Lehtinen

On ilo katsoa harrastajateatteria, missä esiinnytään yleisöön päin. Ohjaaja Henri Saaraisen harjoitusmetodi, missä vuorosanat oli heijastettu katsomoon, eikä niitä luettu tekstivihosta, näkyi nyt yleisölle auki olevana ilmaisuna. Toki näyttämöllä oli tekijöitä, jotka viihtyivät siellä ja sekin näkyi.

Englantilainen Dave Freemanin Kunnon komedia on oikeastaan farssi. Se on hyvin lajityypillinen farssi, joka oli ohjattu komediallisesti. Tämä näkyi hitaampina, löysempinä tilanteina kuin farssi edellyttäisi.

Replikointi oli nopeaa ja sujuvaa, jopa liiankin. Ensi-illassa nopea puhe söi tauot, puuttui ajatus tai ajatuksen valmistuminen. Ei kuunneltu vastanäyttelijää, vaan esitettiin oma vuorosana heti perään vuorollaan.

Toinen ilmaisullinen huomautettava oli turha ”hiihtely”. Oli paljon motivoimatonta siirtymistä, vaikka reagoinnin olisi voinut tehdä samoissa asemissa. Nyt täysleveälle Kyminsuun näyttämölle rakennettu englantilaisen terveyskylpylän aula voisi toimia paremmin, jos näyttämökuvaa kaventaisi rapsakkaasti. Juttu toimisi näyttelijöiden ja intensiteetin kannalta tiiviimpänä ns. Kyminsuun pienellä näyttämöllä. Silti täytyy sanoa, että esiintyjienväliset kontaktit toimivat hyvin tässäkin.


Komedialle ominaista on luoda tilanteita, joissa katsoja tuntee olevansa niiden yläpuolella ja voi nauraa näyttämön hahmoille. Farssissa taas syntyy kiusallisia tilanteita, joita koetetaan peitellä ja katsoja voi samalla jännittää, paljastuuko asiat. Kunnon komedia on siinä suhteessa erittäin farssimainen käsikirjoitus. Koko näytelmä perustuu siihen, kun kuolleeksi oletettu entinen puoliso ilmestyy paikalle hakemaan avainta tallelokeroon. Hänen kuolemansa on rikastuttanut ex-vaimon jättimäisellä vakuutuskorvauksella, jolla tämä on ostanut kylpylän. Nyt kaikki meinaa paljastua. 

Esityksen jännite ja nauru syntyy juuri siitä, kun asiat uhkaa paljastua. Koominen piina syntyy siitä, kun asiaa peittelevä, tässä tapauksessa nykyinen aviomies Roland, koettaa päästä eroon kuolleeksi luullusta entisestä ja olla paljastamatta hänen läsnäoloaan muille.

Freemanin tekstissä on paljon aineksia ja se vie juttua hyvin eteenpäin siitäkin huolimatta, että työväennäyttämön esitys oli varsin saman rytmistä läpi näytelmän. Kiihkeimpiä tilanteita ei oltu ohjattu nopeammiksi. Toisaalta niitä tilanteita, joista Roland haluaa eroon, olisi voinut tehdä hitaammiksi ja farssiin sopivasti piinallisemmiksi. Uskotaan, että ensi-ilta jännityksen jälkeen maltetaan kuunnella ja rytmittää selkeämmin. Tästä voi kehittyä todella hyvä farssi.


Näyttämöllä nähtiin seitsemän tasavahvaa esiintyjää. Hotellin omistajan äiti, Marju Haltolan esittämässä Olivia De Veressä on hyvä pohja. Ensimmäinen kohtaus oli vakuuttava, siitä vaan pitää antaa kasvaa kriittisemmäksi anopiksi, niin loppu puolen repliikki rikollisesta perheessä toimii paremmin.

Tytär Julia Dickerbyä esittävä Lotta Aaltonen oli tyyppinä valmis. Nyt vaan uskallat heittäytyä entistä hömpemmäksi. Hotellivieras Pekka Lohen hahmo Hooper oli erinomainen hahmo, joka saa ottaa aikaa itselleen ja varastaa shown aina, kun on näyttämöllä. Esitys ei hyödyntänyt tilanteita, missä mies tulee toistuvasti ulos kaapista, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Myös alun perin naisrooliksi kirjoitettu Lasse Kytömäen esittämä konstaapeli Cambell kärsi hieman, kun tilanteet olisivat edelleen edellyttäneet naista.

Vilma Hedinin esittämä Vanessa Harbinger oli myös hahmona valmis. Esitysten myötä vielä suoraviivaisempi epäilijä alusta alkaen, niin käänne kaiken kuvitteluun nousee paremmin. Toinen keskushenkilöistä saa niin ikään olla koko ajan röyhkeämpi eli Alex Anderssonin Sidney, mies jonka luultiin kuolleen. Karskimpi röyhkeys, joka heittäytyy esittäytymään peiterooleissa, korostaa huumoria tilanteissa. Kiitos suorituksesta, se toimi nytkin jo. 

Viimeisimpänä kaiken tilanteen säätäjänä huhkinut Vesa Markkanen vävy Roland Dickerbynä. Hän eli tilanteissa, suoritti polveilevat selitykset urheasti ja kuljetti kohtauksia eteenpäin. Ensi-illan jälkeen voi toivottaa rohkeutta tyypittelyyn ja ajoituksen korostumista. Markkasella on kyky nopeaan ajatuksen kulkuun, joka tekee roolista erinomaisen.


Kunnon komediaa esitetään Kyminsuussa joulukuun 9. päivään. Isoon katsomoon mahtuu runsaasti katsojia, vaikka koronavälit pidetäänkin runsaina. Suosittelen ankean aikakauden piristykseksi tätä ilottelua mieltä piristämään.