Taistelussa sukulaiset, naapurit ja kylänmiehet

18.8.2020

Pyhtää sisällissodassa -kirjan julkaisutilaisuus keräsi suuren yleisön tiistaina Kaarihalliin.


Stockfors

Hannu Lehtinen

Pyhtää sisällissodassa -kirjan julkaisutilaisuus Stockforsin Kaarihallissa oli suorastaan kansantapahtuma. Paikalla oli reilut 80 ihmistä. Ohjelmana oli kirjan julkistamisen lisäksi musiikkia, kirjailija Sanna Lönnforsin lyhyt haastattelu ja hänen kaukaisen sukulaisensa, Pyhtään valtuuston varapuheenjohtajan Toni Vanhalan puhe.


Vuoden 1918 sisällissodan tapahtumat imaisivat mukaansa Pyhtään pitäjän, ja miehiä lähti rintamalle taistelemaan niin punaisten kuin valkoisten puolelle. Kotipaikkakunnalla punaiset herättivät pelkoa takavarikoinneillaan ja vangitsemisillaan. Moni valkoiseksi luokiteltu päätyi kuulusteltavaksi Kouvolaan ja jäi sille tielleen, ja vielä useampi pakeni punaisia metsiin ja saaristoon. Maaliskuussa perustettiin Pyhtäälle punainen naiskaarti.


Saksalaiset marssivat Pyhtään läpi huhtikuussa noustuaan maihin Loviisassa ja perääntyivät sitten uudelleen Pyhtään läpi tultuaan torjutuksi Kyminlinnassa. Sisällissodan viimeinen rintama muodostui Pyhtään Ahvenkoskelle, missä viimeiset punaiset antautuivat toukokuussa 1918. Sadat pyhtääläiset päätyivät punavankileireille, joilta monet eivät koskaan palanneet. Sodan päätyttyä perustettiin Pyhtäälle suojeluskunta.


Tutkimusta arkistoissa, haastatteluja, yleisötilaisuuksia vuonna 2018 ja pitkä työteliäs kirjoitusprosessi on synnyttänyt 398 sivuisen tietokirjan. Niin kuin kustantaja Tarja Torneus totesi tilaisuudessa, se on kerronnaltaan hyvin objektiivinen. Kirjailija kuvaa sodan molempien osapuolten näkökulmia ja henkilöitä. Pyhtää sisällissodassa onkin erinomainen tietokirja ihmisten kautta kerrottuna. Kukaan elossa oleva ei ole kokenut yli sadan vuoden takaisia tapahtumia, mutta ovat kuulleet tarinoita. Lönnfors sanoikin kuulleensa haastateluissa lukuisia huhuja, joille hän koetti saada vahvistusta arkistoista.

–Sisällissota on Pyhtäällä vaiettu tai ainakin vähän keskusteltu aihe, totesi Vanhala. Kirja osoitti isovanhempien vanhempien sodasta, että Pyhtäällä on jo silloin eletty Suomen historian tapahtumia täysillä mukana. –Kirjasta saamme lukea, miten sukulaiset, naapurimme, kylänmiehet ja kuntalaiset olivat näissä tapahtumissa mukana. Itsekin löydän monia sukulaisiani, muun muassa molemmat isoisoisäni, jopa eri puolilta.

Kustantaja Reuna on erikoistunut kymenlaaksolaisen kirjallisuuden julkaisemiseen. Se onkin yksi kiinnostavimmista kustantamoista viime vuosina.

–Keskustelua ei julkistamistilaisuudessa ehditä, mutta kirjailija on luvannut keskustelutilaisuuden myöhemmin syksyllä ainakin Pyhtään kirjastolla, Torneus kertoi.

Pyhtää sisällissodassa on omistettu kirjailija Sanna Lönnforsin sisällissodassa ja sen jälkimainingeissa kuolleille sukulaisille: Kustaa Kivimäki, Manne Lönnfors-Lampi, Johan Henrik Lönnfors, Juho Fredrik Lönnfors, Oskar Lönnfors ja Nestor Lönnfors

Löysitkö kirjaan vielä asioita, joita et ennakkoon tiennyt?

–Löytyi paljonkin, eniten jäi mieleen miten paljon pyhtääläisiä siinä oli mukana. Miten isoon määrään ihmisiä se vaikutti, Lönnfors totesi. 

Tästä kertoo sekin, että tekijä on koonnut näyttävän luettelon sisällissotaan liittyvistä ihmisistä aakkosjärjestyksessä. Listaan kertyi 700 nimeä.


Kuvitusta Sanna Lönnfors on löytänyt yllättävän paljon kirjaansa, vaikka tuohon aikaan kameroita ei juurikaan ollut. Kirjan lopun 30 sivua lähdeviitteitä on itsessään mielenkiintoinen paikallista historiaa harrastaville.

Sanna Lönnfors ja tietokirja esikoinen Pyhtää sisällissodassa.
Haastateltavana Sanna Lönnfors (vas.) ja haastattelijana kustantaja Tarja Torneus.
Sanna Lönnfors: Pyhtää sisällissodassa. Kansi Gravision, Jaana Rautio.